Picture perfect - pieniä kuulumisia

Kuvaaja: Markus Lehto/fotoni.org

Blogi on pitänyt pitkää taukoa. Instagramissa olen jaksanut olla huomattavasti aktiivisempi. Kai se vanhuus iskee, kun uusien kosmetiikkajulkaisujen perässä ei enää tahdo pysyä. Vanhat suosikit ovat pysyneet ja jotain uusiakin on toki tullut mukaan.

Olen pitkään halunnut kirjoittaa päivitystä hiustenlähtö/PCOS -tilanteeseen. Lyhykäisyydessään tilanne on seuraava: hormonikierukkaa kokeiltiin ja todettiin huonoksi vaihtoehdoksi, nyt käytössä Spironolactone -lääke, jolla hiustenlähtö on toistaiseksi pysäytetty ja myös iho on paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Olen muutaman kerran vuodessa käynyt kuvausreissuilla kuvaajaystävien kanssa ja lopputulos on joka kerta ollut jotain todella mahtavaa ja myös joka kerta hyvin erilaista. Tämän postauksen kuvitukset ovat viimeisen parin vuoden kuvista. Arkena en meikkaa mitenkään erityisesti enää, joten kuvauksia varten on vapauttavaa meikata/maskeerata itseään.

Olen myös yrittänyt noudattaa FODMAP -ruokavaliota, jotta elimistö noin kaikkineen voisi paremmin. Alku oli melko hankalaa, mutta nyt sujuu jo paremmin, vaikkakin makeat herkut ovat edelleen heikko kohtani.

Yritän saada kirjoitettua varsinkin hajuvesistä tänä vuonna. Niitä kertynyt turhankin monta viime vuosien aikana, tosin olen saanut onneksi myytyä käyttämättä jääneitä pois.

Väsymys.

- Mitäs sinulle kuuluu?
- Väsyttää.

Tällaisia keskusteluja on tullut käytyä tänä kesänä aika useaan otteeseen. En kovin usein kirjoittele blogiini kauhean henk.koht. juttuja, koska en koe niiden liittyvän aihepiiriin. Mutta tämä koskettaa blogia, koska en ole viimeiseen kahteen kuukauteen jaksanut juuri muuta kuin miettiä, että olisipa kiva kirjoittaa blogiin pitkästä aikaa. Minulla on jutun aiheita valmiina, samoin kuvia. Mutta en ole jaksanut edes avata tietokonetta monina päivinä, joten kirjoittaminen on jäänyt.

Ajattelin ensin ottaa jotain tekotaiteellisia kuvia tähän postaukseen, mutta se tuntui vähän hassulta (joten annetaan Possu-kissan demonstroida olotilaani joka ikinen ilta klo 20 aikoihin). Olisin tietysti voinut napata kuvan aamulla klo 5.25, kun olen repinyt itseni ylös sängystä. Aikaiset aamut ovat ihan ok, mutta kun päivät ovat pitkiä, niin aamut ovat olleet todella raskaita. Olen tehnyt heinä- ja elokuussa arkisin töitä klo 7.15-17.30 (ja useina päivinä pidempään). Tämän lisäksi olen ollut myös lauantait töissä. Sunnuntait olen nukkunut ja ollut koomassa. Olen sekä fyysisesti että psyykkisesti todella väsynyt.

Teen asiakaspalvelutyötä, jossa on kovat paineet. En ole supersosiaalinen ihminen, joten tuntien ajan vieraitten ihmisten kanssa juttelu ja palveleminen on todella raskasta. En pieninä vapaina hetkinä jaksa kommunikoida juuri kenenkään kanssa, vaan ladata sosiaalisuus-akkuja.

Olen yrittänyt käydä kesänkin aikana kuntosalilla, ettei kaikki keväällä tehty työ mene hukkaan. Mutta sielläkin huomaan, kuinka syke nousee heti korkealle ja olen samantien todella poikki. Stressi on sen verran kova. Toivottavasti syksyllä saisin jotain tolkkua myös tuohon harjoitteluun. (Voisin tähän samaan syssyyn valittaa, kuinka hyvin sokeri on maistunut tänä kesänä tähän tolkuttomaan stressiolotilaan.)

Kahden viikon päästä on edessä matka Barcelonaan. Olen jo nyt nähnyt painajaisia matkasta. (Kiitos vaan stressi...) Pelkään olevani liian väsynyt nauttiakseni reissusta täysillä. Inhoan myös itse matkustamista, eli bussissa ja lentokoneessa olemista, laukkujen raahaamista, jne. Mutta luulen, että matkasta tulee mukava ja aion todellakin ottaa kaiken irti Barcelonan kosmetiikkatarjonnasta. :)

Huomenna yritän saada aikaiseksi "oikean" päivityksen blogiin.
Kiitos kaikille, jotka ovat jaksaneet olla mukana myös tämän hiljaisen vaiheen aikana. :)

35v. Synttärit ja Musta Prinsessakakku

Halusin vielä palata hetkeksi parin viikon taakse ja muistella vähän 35-v. synttäreitä. Meitä oli 13 ihmistä ahtautuneena meidän olohuoneeseemme syömään cocktail-tikkuja (tai no, ei niitä itse tikkuja, vaan ihan ruokaa), teeleipiä ja tummanpuhuvaa prinsessakakkua. Tarjolla oli myös erittäin mukavan makuista karpaloboolia.

Minua lahjottiin kovasti, josta nöyrimmät kiitokset. Pari lahjaa jäi kuvien ulkopuolelle, joista yksi (Where the Wild Things Are -juliste) pääsee toivottavasti nyt viikonloppuna seinälle. Ja uusi Muumimuki 'Esi-isä' onkin jo käytössä. Sanoisin, että nämä lahjat ovat varsin minua. :)

Ja pitihän sitä tietysti lahjoa myös itseään. Tilasin sitten 3 hajuvettä. Tällaisia kevyitä tuoksuja kesää vasten...

Kokeilin jouluna prinsessakakun leipomista ja halusin tehdä synttärikakuksi vähän tummemman version.

Kakku riitti juuri ja juuri 13 hengelle. Hieman jopa harmitti, että seuraavana aamuna ei voinut syödä aamupalaksi täytekakkua. ;)  Koristeina käytin mustikka-valkosuklaa kuorrutettuja manteleita (Punnitse&Säästä -kaupasta).

Halusin violetti-mustan kakun, mutta pohjan paistamisen jälkeen en ollut ihan niin varma onnistumisestani. Kakun väri näytti lähinnä homeisen vihreältä. Onneksi tuon pinnan alta löytyi kauniin violetti sisus. Meinasi melkein itku tulla, kun otin tuon uunista ulos. Uutta pohjaa en olisi enää ehtinyt tekemään. Muuten kakkupohja onnistui kerrankin, kuten pitää.

Että oli kivat synttärit ja blogikin täyttää pian vuosia, joten pysykäähän kuulolla. :)

In English:
I had the nicest 35th birthday few weeks back. I got loads of presents. <3 I wanted to bake a purple/black Princess Cake which tasted great. But as you can see from the last picture I wasn't too sure about the color. It looked mold green when I got the cake out of the oven. Nice. But underneath is was nice and purple. 

Intergalaktinen kylpy ja muita loma-ajatuksia

<3

Minulla on oli todella pitkästä aikaa kokonaan vapaa viikonloppu, jonka vietimme Helsingissä. Takana on rankka, mutta ihana miniloma. Matkan pääasiallinen tarkoitus oli Syn/\psi -klubin päättäjäiset. Kaksi iltaa putkeen klubilla taisi olla vähän liikaa, koska sunnuntaina kumpikaan ei meinannut pysyä hereillä. En nähnyt kovinkaan montaa tuttua klubilla, mutta tapasin vihdoin Bones and Lilies -blogin aina yhtä näyttävän Karoliinan kasvotusten. :)

Majoituimme hotelliin, koska se oli kaikin puolin helpompi klubia ajatellen ja samalla pieni irtiotto arjesta. Olimme Scandic Paasi -hotellissa Hakaniemessä ja kumpikin meistä tykkäsi todella paljon tuolla olosta (kiva huone, ystävällinen henkilökunta ja hyvä aamiainen). Ja tietysti *kylpyamme*! Olin ihan onnesta soikeana, kun pääsimme huoneeseen ja näin ammeen. Sehän tiesi tietysti reissua Lushille. Rajallisen ajan vuoksi en ehtinyt kylpemään kuin kerran, mutta sekin oli aivan ihana kokemus.

Lushilta lähti mukaan myyjän suosituksesta Intergalactic -kylpypommi. Sitä olikin hauska katsella sihisemässä pitkin kyplyammetta ja sen jälkeen lillua sinisen kimaltavassa kylvyssä. Toivottavasti tulevaisuudessa tulee lisää mahdollisuuksia kylpeä.

Koska kyseessä oli klubi, niin mukaan otettavat meikit piti miettiä tietysti oikein tarkasti. (Kaikki tarvittavat meikit olivatkin mukana, mutta unohdin mm. shampoon ja hoitoaineen.) Olin päättänyt jo etukäteen eri päivien meikkisävyt ja pääsin testaamaan Estee Lauderin Double Wear -meikkivoiteen kestoa ääriolosuhteissa. Meikkivoide piti lupauksensa ja kesti parilla korjailulla hyvänä klo 10-02.

Perjantain meikistä minulla ei ole kuvaa. Silloin mentiin punaisella silmämeikillä ja harmailla huulilla. Sain parissakin paikassa kehuja meikistä.

Lauantaina silmämeikkinä toimi tuttu ja turvallinen turkoosi (Urban Decayn 'Zodiac' -luomiväri). Huulilla oli päivällä Coloupopin 'Lumiere', jonka päälle levitin KIKOn Taupe -sävyä. Illalla huulipuna vaihtui Colourpopin 'Dr.M' huulimattaan.

Sunnuntaina mentiin malvanvärisellä luomivärillä ja tumman fuksianpunaisilla huulilla.

Vaatteet piti tietysti myös miettiä etukäteen. Otin mukaan melko kevyesti kulkevia mekkoja ja pari korsettia. Perjantaina päällä oli Gina Tricon alesta löydetty ihana raitamekko ja sen päällä itse tehty korsetti. Lauantaina taas päälle löysty Lip Servicen todella upea Hyper Intelligence -mekko.

Kaikkineen todella tervetullut pieni reissu, vaikka reissusta kertyikin univelkaa. Kosmetiikkaa ei juuri tarttunut mukaan, vaikka rahaa paloikin aivan liikaa matkan aikana.

Death of Glitter

lähde: Soundi

David Bowien kuolema kosketti minua enemmän kuin olisin ikinä ajatellut. Luin uutisen aamulla 11.1.-16 bussissa matkalla töihin ja kyyneleet nousivat väkisin silmiin. Meinasin silloin heti kirjoittaa blogiin jotain aiheeseen liittyvää, mutta en saanut jäsenneltyä ajatuksia. Sitten törmäsin tähän twiittiin:

Nuo kaksi lausetta tiivistävät todella hyvin omat tunteeni. En ole ollut maailman fanaattisin Bowie -fani, enkä omista hänen levyistään kuin ehkä 1/3. Silti Bowie on jättänyt lähtemättömän jälkensä minuun. Lukiossa ja sen jälkeen opiskellessa etsin omaa identiteettiäni ja musiikki, elokuvat, kirjat, sarjakuvat, taide ja tv-sarjat vaikuttivat (ja vaikuttavat edelleen) valtavasti.

Alun perin tutustuin David Bowieen Queenin kautta, koska he levyttivät yhdessä 'Under Pressure' biisin. Näin varmaankin Bowien ensi kertaa esiintymässä TV:ssä Freddie Mercuryn muistokonsertissa vuonna 1992 vaaleanvihreässä puvussaan. En muista, olinko kuullut Bowiesta tuota ennen (olin itse tuolloin 11-vuotias). Myöhemmin Bowie on linkittynyt monien muiden suosikkibändieni kautta: Placebo, Nine Inch Nails, A Perfect Circle...

Yksi tärkeimpiä elokuvia elämässäni on ollut Todd Haynesin ohjaama 'Velvet Goldmine'. Se ei suoranaisesti kerro Bowiesta, mutta herra on vaikuttanut todella voimakkaasti elokuvaan. Muistan edelleen, kun lähdin käymään Helsingissä Savosta asti ainoastaan nähdäkseni tuon elokuvan vuoden 1998 joulukuussa. Elokuvan näytös oli Kino Engelissä ja kävellessäni pois elokuvateatterista Aleksanterinkatua pitkin, olin hetken aivan toisessa maailmassa. Ulkona satoi hiljalleen lunta ja tunnelma oli unenomainen. 'Velvet Goldminen' myötä opin itsestäni uusia asioita, löysin lisää mahtavaa musiikkia ja tutustuin uusiin, ihaniin ihmisiin.

Kirjoitin lukion kirjoituksissa äidinkielessä aineen 'Death of Glitter - Glam Rock in memoriam' ja sain siitä arvosanan L. (Aiheena oli kirjoittaa muistopuhe jollekin aatteelle tai ismille.) Ilman hra Bowien vaikutusta lukion päästötodistuksessa ei välttämättä olisi ollut Laudaturia äidinkielen kohdalla.

Olen onnekas ja pääsin näkemään Bowien A Reality Tour -kiertueella vuonna 2003. Konsertti on jäänyt vahvasti mieleeni. Istuimme ystäväni kanssa Hartwall Areenan hattuhyllyllä ja nautimme täysin siemauksin. Bowie joutui aloittamaan Ziggy Stardustin alusta, koska hänelle tapahtui joku moka. :) Mietin ennen keikkaa, että soittaakohan bändi 'I'm afraid of Americans' -biisin, koska 9/11 oli vielä todella tuoreessa muistissa. Kappale tuli ja se oli ihan mielettömän raskas livenä. Muutenkin konsertti on ollut yksi mieleenpainuvimmista keikoista.

Ajattelin ensin, että teen jonkun Bowie -tyyppisen meikin, mutta jääköön se muuhun ajankohtaan. Bowie on silti vaikuttanut omaan meikkaamiseeni paljon. Kun innostuin glam rockista (siitä 70-luvun oikeasta glam rockista, en 80-luvun tukkahevistä), niin innostuin tietysti myös glitteristä ja erikoisista meikkisävyistä. Tuo kuvan keskellä näkyvä Spectacular -merkkinen glitterpurkki on peräisin 90-luvun lopulta. Joku teistä ehkä muistaa tuon merkin. :)

Tätä tekstiä oli todella antoisaa kirjoittaa, koska samalla sain muistella vanhoja ja luin lukioaikaisia päiväkirjoja ja kävin läpi sälälaatikoita samalta ajalta, kun yritin etsiä Bowien konserttilippua. Onko joku taiteilija tehnyt teihin lähtemättömän vaikutuksen?

In English:
David Bowie's death touched me more than I would've thought. I cried when I read the news. Although I haven't been the most fanatic fan, he has been a part of my life in many ways since the 90's. Many artists I listen to somehow link to David Bowie. And one of the most important movies in my life was supposed to tell the story of Bowie: 'Velvet Goldmine'. 

Bowie has influenced my taste in music, art, movies etc. Did Bowie's passing touch you?

This Week I've Been Mostly...

Tähän viikkoon on mahtunut monenlaista, joten lähdetään tästä päivästä ja mennään taaksepäin. Olin tänään Tiinan kanssa kuvaamassa samaisessa paikassa, jossa olimme syksyllä. Nyt paikka ja tunnelma oli todella erilainen, kun lumi peitti maan. Pakkasta ei ollut enää kuin asteen verran, joten pärjäsimme suht hyvin paleltumatta. Tein myös yhden kauneimmista meikeistä tätä kuvausta varten.

Tässä epävirallinen räpsy vaatetuksesta. Oli aika hulppeaa tarpoa tuolla lumihangessa pitkän laahuksen kanssa. Virallisia kuvia siis tulossa.

Perjantina Stockmannin -60% alet saivat mopon karkaamaan käsistä. Tässä tulos: 3 hajuvesipakkausta (ja teki todella tiukkaa, ettei mukaan lähtenyt toista mokomaa), BeautyBlender-pakkaus, L'Orealin hoitoaine ja Tangle Teezer. Hintaa ei jäänyt juuri mitään.

Olen ehkä ohimennen kirjoittanut, että olen viime syyskuusta asti käynyt kuntosalilla, koska fysioterapeuttini suositteli. En ole koskaan nauttinut liikunnasta, enkä pidä siitä vieläkään. Pakollinen paha, jota on tehtävä, jotta kroppa ei hajoaisi. Viikon päästä aloitan ryhmätreenauksen, johon ilmottauduin keskiviikkona. Katsotaan, miten rankkaa tuosta tulee. Oma ongelmani on oikeassa polvessa, josta huonojen työasentojen vuoksi on kulunut rusto. En olisi uskonut, että ompelijalla menee ensiksi polvi. Voin kertoa, että tuo ei ole kauhean kivaa. Vaiva ei koskaan parane, mutta esim. reisilihasten vahvistaminen auttaa polvea. Mutta hyvinkin pieni liikarasitus tai virheliike tekee taas hallaa ja välillä joudun pitämään lepopäiviä, kun polvi on kipeä ja turvonnut.

Salikuvia ette joudu koskaan katselemaan. ;) En tykkää salilla siitäkään, että aamuisin ohjatun tunnin jälkeen on kauhea kiire käydä suihkussa ja meikata työpäivää varten. Olen sen verran hidas, että 30min. tekee aika tiukkaa. Käyn silti mieluummin aamuisin kuin iltaisin liikkumassa, koska päivät venyvät ihan liian pitkiksi.

Sitten sain taas pitkästä aikaa inspiraation katsoa uutta tv-sarjaa, kun törmäsin Versailles -sarjaan. Katsoin sarjan 10 jaksoa 5 päivässä. Sarjassa seurataan Aurinkokuninkaan eli Louis XIV:n hovia ja Versailles'n muutosta metsästysmajasta palatsiksi ja itse sarja on kuvattu Versailles'n hovissa. Sarja on tietysti täynnä juonitteluja, pukuloistoa, salamurhia ja ihmissuhdekiemuroita. 10 jaksoa tuli katseltua todella nopeasti ja odottelen innolla toista kautta.

Parfyymi Perjantai -sarja saa jatkoa taas tulevalla viikolla. Tuoksuista kirjoittaminen ei lopu ihan hetkessä kesken. :)

In English:
This week has been quite a busy one. Today I went to take photos with Tiina to the place we were once before. It looked so beautiful with all that snow and it wasn't too cold. 

Then I got carried away during winter sales. I just couldn't resist perfumes on -60% discount. I'm amazed I didn't buy more.

Then I binge-watched first season of new tv series 'Versailles'. I'm pretty hooked. Pretty people, murders, plotting and complicated relationships.

Two Faced - The Power Of Makeup

Tämä #thepowerofmakeup -haaste on kiertänyt Youtubea ja blogeja. Itse innostuin tästä heti, kun näin NikkieTutorialsin videon. Minä koen olevani enemmän itseni meikattuna. Meikkaaminen ei ole minulle pakko, mutta pidän siitä todella paljon. Olen kärsinyt huonosta ihosta jo ala-asteen lopulta, eikä se ole siitä juuri paremmaksi muuttunut. Käytän osittain meikkiä peittämiseen, mutta loppu onkin sitten vain omaksi iloksi. En yritä meikata luonnollisesti. Näyttävät meikit ovat osa minua. Lähikauppaan voin mennä ilman meikkiä, mutta töihin en lähtisi koskaan meikittömänä. Näytän ilman meikkiä aina väsyneeltä. Ihoni punoittaa pahasti, on täynnä laajentuneita ihohuokosia ja kiiltää (kuvassa minulla on mattakosteusvoide ja silti iho kiiltää noin paljon). Moni kysyisi, olenko ihan kunnossa, jos minulla ei olisi meikkiä.

Minua taas ei kiinnosta muiden meikkaaminen tai meikkaamattomuus. Se on täysin ihmisen oma valinta. Välillä saa lukea vääntöä siitä, kumpi vaatii enemmän rohkeutta meikkaaminen vai meikkaamattomuus. Ja kumpi nyt on parempi ihminen. En käsitä, miten kumpikaan on toiselta pois.

Tämä meikki on minulle tumma arkimeikki. Monille tämä olisi tumma juhlameikki. Meikkivoiteena minulla on Rimmelin Lasting Finish Nude -meikkivoide sävyssä 091. Kuten kuvista näkyy, niin en oikeastaan kärsi tummista silmänalusista, vaan päinvastoin, silmänaluset ovat muuta naamaa vaaleammat... Silmäpussit ovat melko uusi tulokas näillä kasvoilla, jotka ilmestyvät kesäisin pitkien työpäivien saattamana. Pitäisi varmaan kokeilla ensimmäistä kertaa elämässä valokynää.

Nuorempana vähän häpeilin meikkaamista kotona, koska äitini ei koskaan meikkaa, eikä hän oikein ymmärtänyt minun puunaamistani. Meikkaamisen suhteen minulla on ollut alusta asti yksi ongelma: mistä löytää tarpeeksi vaalea ja kestävä meikkivoide. Etsintä jatkuu edelleen. (Kaikken lähimmäksi pääsi Max Factorin vanha Facefinity-meikkivoide, josta löytyi todella vaaleitä sävyjä.)

Kiinnostukseni meikkaamiseen lähti siis iho-ongelmista ja muuttui jonkinlaiseksi intohimoksi ja harrastukseksi.

Mitä ajatuksia teillä on meikkaamisesta?

In English:
I've wanted to do this challenge a long time. My history with make up started with my bad skin when I was pre-teen. I had bad skin then and I have bad skin now. So partly I use makeup to cover my skin and give me for confidence. But that's not all. I love doing my makeup and how it transforms me. I love to play with different shades and colour combos. 

I'm not feeling that I have to use makeup, but I would never go to work without. I look very tired without eye makeup. My skin is red, full of pores and oily. I just feel more like me when I'm wearing makeup.

What's your relationship with makeup?

Hiustenlähtö - Hair Loss

Tämä ei ole mitenkään mukava aihe, joten en ole saanut kirjoitettua hiustenlähdöstäni yli vuoteen mitään. Tästä tulee melko pitkä teksti, joten koettakaa kestää. Oma tilanteeni on seuraava. Vuoden 2011 kesällä minulta alkoi lähteä hiuksia melko paljon ja silloin syksyllä päätin leikkauttaa vyötärölle asti ulottuvat hiukseni polkkamittaiseksi, koska hiukseni olivat niin ohuen näköiset. Minulta on lähtenyt aiemminkin hiuksia hormonaalisen ehkäisyn lopetettuani ja silloin osasin hieman varautua. Osaisin myös odottaa, että hiuskato myös loppuu jossain vaiheessa. Nyt en tiedä, mistä hiustenlähtö alkoi. Stressi? Hormonit? Sairastelut? Antibioottikuurit? Huono ruokavalio? Kilpirauhanen? Kaikki nuo yhdessä? Luulen, että stressi on yksi iso syy, mutta miten siitäkään pääsee eroon. Minulla on kiva työ, mutta sen vaatima täydellisyys on välillä todella raskasta. Siihen lisättynä oman elämän stressit, niin soppa on kasassa. Ennen stressi purkautui migreeninä, laihtumisena ja painajaisina. Nykyään taas vatsavaivoina, lihomisena ja nähtävästi hiustenlähtönä.

Minulle kokeiltiin 2012/2013 hiuspohjahoitoja ja hiuspohjalaseria, mutta valitettavasti niistä ei ollut apua. Tosin hoidoissa oli mukava käydä. :) 2013 alkusyksystä menin vihdoin lääkäriin ja lääkärini epäilys on, että hiustenlähtö on miestyyppistä, koska hiukset ovat ohentuneet todella paljon pään sivuilta. Yksi keino helpottaa tilannetta olisi e-pillerit (en tosin tiedä, mikä merkki), mutta siihen myrkkyyn en koske enää ikinä. Kaljunakin on mukavampaa. Toisena lääkkeenä päätimme kokeilla verenpainelääkettä, jolla on havaittu vaikutuksia nimenomaan hiustenlähdön estämisessä. Pari kuukautta otin lääkettä, mutta siitä ei ollut minkäänlaista apua (eikä onneksi myöskään sivuoireita), joten lopetin lääkkeen ottamisen.

Minulla todettiin muistaakseni 2010 kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja sain siihen lääkityksen. Alussa lääke auttoi ja arvot paranivat. Mutta sitten alkoi tuo hiustenlähtö ja juttelin erään kampaajan kanssa. Hän kertoi, että joillakin tuo lääke saattaa aiheuttaa hiustenlähtöä. Siinäpä olin sitten puun ja kuoren välissä. Viimeisimmissä verikokeilla kilpirauhasarvot olivat jo melkein liikatoiminnan puolella, joten annostusta vähennettiin. Samaan aikaan aloitin ottamaan MSM -jauhetta, josta olin lukenut melko paljon. Moni on saanut siitä apua hiusongelmiin. Itse en osaa sanoa juuta enkä jaata. Ensin tuntui, että MSM-jauhe auttoi, mutta nyt hiuksia lähtee taas entiseen malliin. Erityisesti pestessä ja harjatessa hiuksia saa vaan vedellä irti. Vähän sellaiseen kauhuelokuvatyyliin. Suihkukaivon kansi tukkiutuu irtohiuksista parissa viikossa ja takkien ja paitojen selät ovat aivan täynnä irronneita hiuksia.  Biotiinia kokeilin joskus yli vuosi sitten, mutta siitä meni iho niin huonoon kuntoon heti, etten voinut jatkaa. Sen kanssa suositellaankin otettavaksi sinkkiä, mutta siitäpä tuli niin jännän oksettava olo joka kerta, että en kokeile enää uudestaan. MSM -jauhe on toistaiseksi ollut oikein hyvä lisä appelsiinimehuun sekoitettuna.

Tilasin viime kesänä kokeiluun Nioxin -sarjan shampoon ja hoitoaineen sekä hiuspohjaan jätettävän hoitovaahdon. En tiedä, onko noista ollut hyötyä, mutta ne ainakin puhdistavat hiuspohjan kunnolla. Hiuspohjani on myös kovin rasvoittuva, hilseilevä ja kutiseva, joten siitä puolesta Nioxinit ovat tuntuneet hyvältä käytössä. Toinen ihana shampoo on System4 Shale Oil Shampoo, joka on tarkoitettu juurikin herkälle ja rasvoittuvalle päänupille. Vielä haluaisin päästä kokeilmaan L'anzan Healing Nourish -sarjan tuotteita, joista Nonnula kirjoitteli alkuvuodesta.

Minun pitää varmaankin varata aika lääkärille uudestaan, koska olen sitä mieltä, että tämä ei ole normaalia. En pysty laittamaan hiuksia kunnolla edes kiinni, koska joka puolelta näkyy "aukkoja" hiuksissa. Yritän olla miettimättä koko hommaa, mutta kun suihkussa vetää irti hiustuppoja irti, niin asiaa on hankala ohittaa olankohautuksella. Olen miettinyt, että leikkautaisin hiukset mahdollisimman lyhyiksi, jotta lähtevien hiusten määrä ei tuntuisi niin kamalalta. Onneksi en enää haikaile pitkien hiusten perään, koska se ei vaan näyttäisi mitenkään hyvältä. Minulla ei ole koskaan ollut paksuja hiuksia, mutta tämä nykytilanne on vain surullinen.

Onko täällä kanssakärsijöitä ja mahdollisia keinoja, joilla sulkasatoa saisi hillittyä?

In English:

I've been suffering from hair loss almost couple of years. I don't know what's causing it and it's starting to make me stressed. I've seen a doctor about it and he said that it's probably male type hair loss 'cause I'm losing hair from the sides and front. He said that one brand of birth control pill could help, but I'm not touching that poison ever again. So we tried a drug that's meant for high blood pressure, but it has a side effect that usually reduces hair loss. I tried it for couple of months and it did nothing. 

Now I'm taking MSM, but I'm not sure if it helps. I tried biotin, but my skin reacted in a bad way. Zinc is said to help the skin, but that caused awful nausea, so I had to forget about that. 

I've tried Nioxin shampoo, conditioner and treatment. I liked them ok, but I don't think they really helped. I would like to try Lanza's Healing Nourish line, but they cost *a lot*. 

I think it might be time to see my doctor again, because this isn't normal. Taking a shower is a nightmare. I can just keep pulling my hairs with no effort. And combing my hair is the next awful thing. I might cut my hair as short as possible, so the amount of hair doesn't feel that bad. 

Are there anyone who's suffering from the same problem or do you have any suggestions that might help this situation?