Valjastan vanhan blogini tällä kertaa vähän eri aiheeseen kuin meikkijuttuihin. :)
Blogin pitäminen jäi totaalisesti 6 vuotta sitten. Instagram on ollut helpompi väline tehdä pieniä päivityksiä. Meikkaaminen on pysynyt harrastuksena edelleen ja tulen niin hyvälle tuulelle, kun aina välillä joku kehuu sen päiväistä meikkiä. Bloggaaminen tuntui vaan menevän liian ammattimaiseksi ja itseäni se alkoi ahdistamaan ja homma sitten hiipui.
 |
| Seonghwa <3 |
Nyt kuitenkin mennään toiseen, huomattavasti uudempaan harrastukseen. Löysin k-popin (tai k-pop löysi minut) vajaa 3 vuotta sitten. Youtube jaksoi ehdottaa minulle Ateez-nimisen ryhmän uutta Guerrilla -musiikkivideota. Totesin vaan, että katsotaan nyt sitten ja paluuta ei sitten enää ollutkaan. Tuosta ei mennyt kuin n. puoli vuotta, kun lensin Lontooseen ryhmän konserttiin Helmikuussa 2023. Konsertti teki valtavan vaikutuksen ja odotin kuumeisesti seuraavaa visiittiä Euroopan maaperälle. Kaksi vuotta siinä meni, mutta Helmikuussa 2025 näin ryhmän kahdessa eri kaupungissa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä (täällä oli 2 konserttia ja olin kummassakin). Monet olivat täysin ihmeissään, miksi menen katsomaan samaa konserttia useamman kerran. Voin vain sanoa, että kaikki 3 konserttia olivat enemmän kuin näkemisen arvoisia ja olisin lähtenyt silmänräpäyksessä katsomaan vielä kiertueen 2 viimeistä konserttia Pariisiin ja Brysseliin, jos minulla olisi ollut rahaa ja lomaa. :D
 |
| Vasemalta oikealle: Seonghwa, San, Yeosang, Yunho, Mingi, Hongjoong, Jongho & Wooyoung (kuva: https://ateez.kqent.com/) |
Otetaan pieni esittely tähän väliin, joille asia on täysin tuntematon. Eli Ateez on 8-henkinen k-pop -ryhmä Etelä-Koreasta (daa). Kaikki jäsenet tanssivat ja laulavat (tai no, 2 jäsentä - Hongjoong ja Mingi - toimivat pääsääntöisesti räppääjinä ja kirjoittavat biisejä). Heidän musiikissa yhdistyy niin monta genreä, että en osaa edes nimetä niitä. Mutta itselleni rakkaimmissa kappaleissa on viitteitä rockiin ja vähän rankempaan tanssimusiikkiin. Eli k-pop nimityksen alta löytyy keskenään täysin erilaisia ryhmiä. En osaa edelleenkään sanoa, miksi tykästyin niin kovasti juurikin tähän porukkaan, mutta he ovat todellakin tuoneet iloa elämään. (Ja tiedän todella monia muita, jotka ovat koko elämänsä kuunnelleet rockia, metallia jne. ja nimenomaan Ateez on kolahtanut todella kovaa.)
 |
Ddeongbyeoli ja Jjoongrami
lähdössä matkalle mukaan |
Kööpenhaminan konsertissa oli varmasti eniten suomalaisia faneja. Minulla oli kivasti 2 muuta aikuisempaa Ateez-fania matkakaverina ja saatiin fiksusti jaettua majoituskuluja ja oli kiva tutkia kaupunkia porukassa. Reissu alkoi todella hyvissä merkeissä. Olimme kävelemässä matkalaukkujen kanssa kohti hotellia, kun 2 Ateezin jäsentä (Yeosang ja Yunho) käveli meitä vastaan. Tilanne oli ohi sekunneissa, joten mitään kuva-aineistoa ei ole. Tuo tilanne jäi kyllä ikuisesti muistoihin.
 |
|
Kööpenhaminan konsertti pidettiin Royal Arenalla 14.2.2025, johon mahtuu n.16 000 ihmistä. Järjestelyt toimivat mielestäni hyvin ja areenalle oli helppo päästä keskustasta. Kävimme jo päivällä hakemassa konserttipaikalta ilmaiset kuvakortit (tosin sinun piti olla faniklubin jäsen saadaksesi kortit). Jono liikkui nopeasti ja siirryimme seuraavaksi merch-jonoon, joka ei sitten edistynytkään ihan niin nopeasti. Ilma oli kylmä, jota tuuli vain pahensi. Olimme kaikkineen noin 2 tuntia jonottomassa ja olin enemmän kuin valmis lähtemään takaisin keskustaan hetkeksi. Tarkoituksena oli mennä käymään parissa k-pop -kaupassa, mutta jonot olivat niin järkyttävät, että skipattiin ja mentiin vaan syömään. Seuraavaksi tein pikapyrähdyksen hostellille vaatteidenvaihtoa varten ja sieltä sitten pikajuoksua takaisin areenalle.
 |
| Lightinyt (eli lightstickit eli valotikut) ja muu fanikrääsä valmiina keikkaa varten :) |
Koska konsertti oli 14.2. fanit olivat järjestäneet pienen yllätyksen pojille ja isolla osalla yleisöstä oli mukana ruusut, joten nostettiin keikan loppupuolella ilmaan. Fanien osallistuminen k-pop -keikoilla on jotenkin sympaattista ja vaatii todellakin vaivanäköä. Itse en ole tottunut tällaiseen keikkakulttuuriin ollenkaan.
 |
| Erinomainen näkymä jatkolavalle. Isolla screenillä Jongho. |
Kööpenhaminassa meillä oli onneksi istumapaikat ja erinomaiset sellaiset. Olimme alakatsomossa 2. rivillä, josta oli suora näkymä lavalle ja varsinkin jatkolavalle. Ihmiset eivät juurikaan istuneet, mutta se ei haitannut. Päivitin ennen keikkareissua uuteen puhelimeen (Samsung s24 ultra), että saisin ikuistettua konsertit mahdollisimman hyvin. Tämä keikoilla kuvaaminen on itsellenikin hyvin ristiriitainen juttu. Olin Lontoon keikalla todella ärsyyntynyt siitä, että kaikilla oli puhelimet käsissä koko ajan ja tietysti vielä pään yläpuolelle nostettuna, joten niiden takaa ei nähnyt juuri mitään. Katsomossa tilanne oli onneksi paljon helpompi, eikä kukaan häirinnyt puhelimen kanssa. Itselleni kertyi keikoilta muutaman kymmenen videota ja jokunen sata kuvaa. Ja toisin kuin aina sanotaan, niin olen katsonut videoita ja kuvia moneen kertaan ja palannut ihaniin muistoihin. Mutta olen myös tyytyväinen siihen, että nyt varsinkin rock-konserteissa yritetään minimoida tai jopa kieltää puhelimien käyttöä.
 |
| Lavarakennelma oli todella vaikuttava! |
 |
| Wonderland & kraken |
 |
| Nuorimmaiset Wooyoung & Jongho |
Konsertti meni liian nopeasti, vaikka kestoa olikin 2,5 tuntia. Takaisin paluu keskustaan ei ollut ihan niin kivaa täyteen tupatussa junassa, mutta kaikki meni yllättävän helposti. Konsertin jälkeinen päivä oli vapaa, joten kävimme vain hengailemassa keskustassa ja löydettiin mukaan muita suomalais-faneja. Nyt kävimme vihdoin yhdessä k-pop-liikkeessä, Lego-kaupassa ja syömässä. Keli oli huono ja Kööpenhaminassa satoi lunta taivaan täydeltä koko päivän. Loppuillan lepäilin vaan hostellilla.
 |
| Kiva keli |
 |
| Tykkään tällaisista erikoisista ovista niin paljon. |
Sunnuntaina olikin aika sanoa heipat Kööpenhaminalle ja itse suuntasin kohti Berliiniä, kun matkakaverit taas lähtivät takaisin Suomeen. Ilma oli onneksi huomattavasti parempi ja oma lentoni oli ajallaan. Lento Kööpenhaminasta Berliiniin kesti vain 55 minuuttia, joka oli todella ihana juttu. Katsoin syksyllä matkaa varatessani myös junavaihtoehdon, mutta se olisi ollut paljon kalliimpi ja kestänyt useamman tunnin. Ei niin yllättäen Ateez -faneja oli liikkeellä paljon ja koneessa käytävän toiselle puolelle istui nuori nainen, joka huomasi laukussani roikkuvat pehmot ja tunnisti minut kanssafaniksi heti. Juteltiin koko lento kaikesta mahdollisesta ja aika meni todella nopeasti.
